Markan kuva

Lokakuun viimeinen oli aktiivisin kuvauspäivä piiiitkiin aikoihin. Blogi on ollut päivittämättä reilut pari kuukautta ja tuhannet fanit ja seuraajat kaikonneet. Nyt kuitenkin pari sekalaista kuvaa esille.

Launtain päätavoite oli käydä kuvaamassa kummipojan 1v. kuvat, mutta ennen sitä tuli käytyä veden äärellä, auringon laskua ihmettelemässä. Vesi oli mukavasti rannasta jäässä ja pilvettömän taivaan lävistivät parin lentokoneen jättämät jäljet. Tunnin päästä värit taivaalla olisivat luultavasti olleet vieläkin huikeammat, mutta kuvaajan piti rientää jo illan päätehtävään. Alla pari kuvaa todistamaan, etten ihan omiani höpise.





Illan päätaavoite, eli 1-vee-potretit onnistuivat suhtellisen hyvin. Päätin kokeilla high key -valaistusta eli heittää taustan täysin puhki ja pelailla sävyjen kirkkaassa päässä. Käytössä oli 2 salmaa, toinen läpiampuvan sateenvarjon takana kohdetta valaisemassa ja toinen ihan paljaana taustaa valaisemassa. Sain valaistuksen nopeasti kuntoon ja valaistus kuvissa oli juuri sellainen kuin halusin. Ilo jäi kuitenkin lyhyeksi, kun toinen salama lopetti yhteistyön. Jäin sitten yhden valon varaan ja pääosa kuvista tuli otettua pelkällä varjolla. Joka tapauksessa, lystiä oli ja ihan hyviä kuvia tuli..salamakin palasi myöhemmin takaisin toimintakuntoon. Ehkä heijastinta olisi voinut käyttää vaalentamaan varjoja, mutta hermostuvan ja väsyvän lapsen kanssa ei ajatus ehtinyt mukaan. Ensi kerralla suunnitelma B takataskuun ja hyvä tulee!

Ja L102 projekti jatkuu taasen. Aiheena jotakuinkin huippuvalokohdat (mikähän tälle olis järkevämpi sana?) ja heijastavat pinnat. Linkki teksetiin tässä:

L102 - Specular Highlight Control

Tavoitteena on siis tuoda kohteen muotoa esille huippuvalojen avulla. Kohteeksi valitsin naarmuisen ja likaisen iljettävän mp3-soittimen. Soittimessa on todella hyvin heijastavia mustia alueita sekä hieman vähemmän heijastavia harmaita alueita. Alustaksi vielä hieman kiiltoa antava likainen musta pöytä ja eikun testailemaan.

Kokonaisuudessaan kokeilin oikeastaan vain kahdenlaista valaistusta, joista ensimmäisessä kahta eri variaatiota. Kuvausten edetessä tuli hyvin selväksi, että pienet muutokset valaistuksessa, saattavat tehdä isoja muutoksia kohteeseen. Alla on kaksi kuvaa kohteessa melko samanlaisessa valaistuksessa. (Kaaviot kuvien alla)(ja totutusti klikkaamalla isommaksi)


Päädyin valaisemaan kohteen vasemman reunan kokonaan ja hieman oikean alareunaa. Näin sain tuotua soittimen muotoja esiin kohteen molemmilta puolilta, mikä mielestäni helpottaa muodon havainnointia. Oikea yläkulma jää mukavasti varjojen pimentoon, tehden kuvasta mielenkiintoisemman. Valaistuksen toisessa variaatiossa yritin tuoda kohteen oikeaa reunaa enemmän esiin, mutta reuna meni melko sotkuiseksi, eikä tuonut muotoa esiin niin hyvin kuin ensimmäinen versio. Jännä huomata miten pienillä muutoksia kohteen ilme muuttu melkolailla. Ilmeisesti näitä valaistuksia kannattaisi miettiä kunnolla ennen kuin edes koskee valoihin.

Toisessa valaistuksessa pyrin tuomaan pinnan materiaalia ja tekstuuria esiin, pilaamatta kuitenkaan itse kohdetta puhkipalaneella huippuvalolla. Kuten kuvasta näkyy, pinnan materiaali on määritetty valaisemalla koko soittimen etuosa isolla valonlähteellä. Valon teho on säädetty niin, että valo selkeästi näkyy kohteessa huippuvalona, tuoden esiin pinnan heijastuvuuden (ja naarmuisuuden). Valo on kuitenkin sen verran heikko, että sen läpi pystyy näkemään kohteen. Sama valo kovemmalla teholla peittäisi alleen heijastavan pinnan alla lymyävän näytön. Oikealle puolelle lisäsin valon muotoilemaan reunaa ja pienillä paperin paloilla toin hieman valoa harmaisiin osiin.

Oli taas opettavainen harjoitus, josta jäi molempiin käsiin kuorallinen pieniä huomioita. Tämä testi pitänee toistaa vaaleasävyisellä kohteella, jolloin leikittäisiinkin varjoilla eikä huippuvaloilla.

Tänään päädyin käyttäämään valaistukaavioita selventämään hieman kuvassa vallinnutta tilannetta. Yksi tähän hyvin soveltuva työkalu on Kevin Kertzin luoma Lightning setup file. Kiitokset hänelle siitä ja tässä linkkin Kertzin sivuille: KevinKertz.com

On taasen aika jatkaa viime postissa aloittamaani projektia, eli tuota David Hobbyn Lighting 102 ohjeistuksen läpikäyntiä.

Tällä kertaa aiheena on Apparent light size. En nyt ihan sanatarkasti tuota osaa suomentaa, mutta idea on jotakuinkin seuraava: Mitä lähempänä kohdetta valo on sitä isompana se näkyy kohteelle. Ja mitä isompana valo kohteelle näkyy sitä pehmeämpänä valo kohteeseen lankeaa. Käytännössä siis pieni käsisalama (esim. sb-600), joka tuottaa (ainakin lähtökohtaisesti) melko kovaa valoa, tuottaakin todella pehmeää valoa, kunhan kohde on tarpeeksi pieni ja salama lähellä. Mitä kauemmaksi salama viedään, sitä pienempänä pisteenä valonlähde kohteelle näkyy ja tällöin valo kovenee. Esim. aurinko on TODELLA iso valonlähde, mutta meille se näkyy hyvin pienenä pisteenä ja siksi se tuottaa hyvin kovaa valoa. Näistä sepostuksista tuskin kukaan saa juuri mitään irti, muuta pääasia että itse ymmärrän. Alla halukkaille linkki tekstiin, jota tässä yritän kovasti referoida:

Apparent light size

Ja sitten itse testailuun. Alla olevassa kuvassa on kuvattu kahta (nykyisin edesmenneitä) banaania SB-600 salamalla, kera 40x40 cm softboxin. Kuvan alareunassa lukee kuinka kaukana softbox on kohteesta ollut (klikkaamalla suapi isommaks):



Kuvasarjasta huomaa kuinka lähellä ollut valo tuottaa todella pehmeän reunan varjoon. 80 ja 100 cm:n päässä oleva valo on huomattavasti kovempi. Toinen selkeästi havaittava ero on alimmaisen banskun päässä oleva huippuvalopiste. 20 cm kuvassa ei näy selkeää kirkasta huippuvalopistettä, kun taas valoa kauemmaksi vietäsessä piste muuttuu pieneksi ja kirkkaaksi. Tarkemmin katsottaessa 20 cm kuvassa on samainen huippuvalokohta, mutta valo on levinnyt huomattavasti isommalle alueelle. Lähempi on siis pehmeempi.

Kahdella viimeisellä kuvalla ei ole ihan hirvittävää eroa, mutta korkeammalle nostettaessa valo alkoi kimmota seinistä takaisin kohteeseen ja se alkoi pilata hieman testiä. Siitä siis tuo oudohkolla logiikalla toteutetut korkeuden muutokset.

Aloitin hiljattain koluamaan läpi David Hobbyn (Strobist.blogspot.com) Lighting 102 valaisuopasta ja siihen liittyen julkaisen täällä siellä annettuja harjoituksia. Ennen L102:sen aloittamista lukaisin läpi samaiselta sivustolta Lighting 101:sen, joka toimii eräänlaisena pintaraapaisuna valaistuksen maailmaan. Alla linkit molempiin oppaisiin:
Lighting 101
Lighting 102

Aloitin harjoituksen valon suunnan vaikutuksen tutkimisella. Mallina toimi Harrison. Kuvat on kuvattu yhtä salamaa käyttäen, valon kulmaa muuttaen. Kuvat on otettu kolmelta eri korkeudelta, viidestä eri eri kulmasta.

Kun tuota ruudukkoa katsoo, niin mieleisimmät kuvat löytyvät keskeltä ja siitä kohti oikeaa reunaa. Kameran suunnasta tuleva valo ei (yllätys, yllätys!) ole kovinkaan mielenkiintoinen, varsinkaan tuo kohteen korkeudella oleva valo. Kyllä tämä tutkielma viimestään saa ottamaan salaman kamerasta ja viemään sen kohdetta paremmin muotoilevaan kulmaan.

Taulukon oikeassa reunassa ilmoitettu korkeus asteina ja alareunassa valon kulma kohteeseen (tai jotain sinne päin). Klikkaamalla isompi versio kuvasta

Ilokseni pääsin kuvailemaan loistokasta Joensuulaista bändiä, Vox Vulgaria. Sateinen ilma pilasi muutti hieman suunnitelmia ja ideoita joutui keksimään lennosta. Melko typeriä ideoita tuli ja valaistuksen kanssa hienoisia ongelmia. Kuitenkin ihan jees kuvia tuli, mutta parantamisen varaa on paljon. Jälleen kerran ottaa vieläkin parempia kuvia, kun peli on nyt avattu. Ihmisiä on kyllä mukava kuvata!!

Niin ja lisää Vox Vulgarista löydät täältä

Innostuin pitkästä aikaa käväisemään HDR:n ihmeellisessä maailmassa. HDR kyllä tarjoaa varsin mielenkiintoisia mahdollisuuksia ottaa näyttäviä kuvia kohteista joissa kameran dynamic range (mitä lie suomeks?!) ei riitä. Nämä pari kuvaa ovat tämän kesän road tripiltä (mitä lie suomeks?!). Ensimmäinen on Uudenkaupungin leirintäalueelta, missä kaatosateen jälkeen aurinko pääsi vielä näyttätymään ennen laskeutumistaan. Toinen kuva on joku vanha rakennuksen raunio Vanhasta Vaasasta. Ei mitään hajua mikä tuo on joskus ollut.

Kuvat ovat melko tylsiä peruskuvia, mutta sopivat varsin hyvin HDR harjoitteluun. HDR muokkauksessa pyrin pitämään lopputuloksen suhteellisen realistisena. En halua aivan överiksi vetää, vaikka sekin tyyli on vielä jossain vaiheessa testattava. Kunhan tässä pääsee hieman paremmin sisään tähän HDR maailmaan, niin ehkä joku suunnitellumpi kuva on paikallaan.

No tässä blogihommassahan kävi melkein just niin, kun olin aatellu. Vähän aikaa jakso melkein viikottain säätää jotain tänne, mutta nyt on tahti hitaampaa. Mutta eipä tuolla lieni hirveesti väliä, kun itselleen tätä enimmäkseen tekee.

Käytiin siis viikko oleilemassa Newcastlessa ja nyt hieman enemmän turistina. Kamera lauloi paljon ja kivoja nähtävyyksiä näimme. Matkan kohokohta oli helposti matka Durhamiin jossa vanha katedraali kohosi ylväästi kohti aurinkoista taivasta. Siellä oli mukava kierellä ja ihmetellä maailmanmenoa. Junamatkakin oli naurettavan halpa.

Myös pari reissua Tynemouthiin olivat lystejä, vaikka toisella kerralla hieman meinasi sade häiritä. Näimme taas jonkun linnan raunioita ja pääsimme tutustumaan paikalliseen Aquariumiin, missä hait ja muut ison veden kalat uiskentelivat päittemme päällä. Hieno reissu kaikin puolin!!

Vähän myöhässä TAAS viikon kuva, mutta pitää yrittää ottaa aikataulua kiinni viikonloppuna.

Ostin tänään tuon aiemmin mainitsemani matkajalustan. Jalusta on siis kasaan taitettuna vain 30 cm pitkä, joten tämä kulkee mukana melkein takataskussa. Ensivaikutelma on ollut hyvä, vaikkakin 63 cm:n maksimi korkeus kuluttaa niveliä. Suhteellisen tukevasti pysyy Nikon D80 ja Sigma 18-50mm f2.8 tuossa nokassa, eikä jalusta pääse hirveästi keikkumaan. Painoa jalustalla on lasillista vajaa maitotölkki (788g) ja suositus kuorma 1,5 kiloa. 30€:n hintaan sisältyi yllätykseksi myös kantolaukku. Tosi hyvä ja edullinen ostos eirtyisesti reissaamista ajatellen!!

Viikon kuvana testasin tätä jalustaa ja otin panoraaman olohuoneestamme. Valaistuksena Nikon sb-600 ammuttuna katon kautta ja takaseinän kautta. Mukavan tasainen ja pehmeä valaistus tuli. En oikein tiedä miten suhtautua noihin vääristymiin, kun en ole panoraamakuvaukseen hirveästi tutustunut. Pitää varmaan ottaa netti kauniiseen käteen ja ottaa oppia panoraamoista. Tuo matto tosiaan pitäisi olla suorasivuinen (ainakin kun viimeksi tarkistin), mutta tämä kuudesta pystykuvasta kasattu näkymä nähtävästi vääristyy jonkin verran. Klikaten saat kuvasta suuremman ja näyttävämmän!

Nyt on Newcastlen reissu pulkassa ja blogin päivitys jälleen myöhässä. Tarkoitus oli tehdä Newcastlesta enemmän blogimerkintöjä, mutta päädyin tekemään ne Hannan blogiin, kun sillä on suurempi näkijäkunta.

Matkassa jäi hieman harmittamaan jalustan puute. Nykyinen manfrotto oli liian iso ja painava mukaanotettavaksi, eikä Newcastlen Jessopsissa ollut matkajalustaa, joka oli tarkoitus ostaa. Toukokuussa teen kuitenkin comebackin Newcastleen ja tällöin mukana on Velbon Mini CX jalusta, joka kasaantuu 30 cm:n pituiseksi. Ei varmaan se tukevin ratkaisu järkkärille, mutta sopii mukaan lähes reppuun kuin reppuun. Pisin mahdollinen korkeuskaan (muistaakseni 63 cm) ei päätä huimaa, mutta ehkä polvet ja selkä vielä tässä iässä kestää kyykistelyt.

Viikon kuvina yllättäin Newcastle kuvia. Mukana on kolme "HDR:ää", jotka kaikki on tehty vain yhtä RAW -tiedostoa käyttäen. Lisäksi yksi mustavalkokuva, johon on saatu inspiraatio Grainger Marketilta löydetystä valokuvakirjasta, joka sisältää 30 Steve Mayesin mustavalkokuvaa Newcastlesta. Oli todella mukava kuvailla uudessa ympäristössä ja toukokuussa olisi tarkoitus ottaa paaaaljon parempia kuvia. Kuviin pöem ihan tyytyväinen, vaikkakin HDR:t olisivat olleet parempia, jos jalusta olisi ollut mukana. Tällöin olisin voinut laskea ISO -arvoa ja ottaa monta valotusta samasta kohteesta. Kuvien säädöt on tehty kalibroimattomalla näytöllä (eikä edes tarkistettu kalibroidulla), toivottavasti näyttävät edes lähes yhtä hyvältä

Eilen oli ensikertojen ja kokemusten päivä. Lensin aamun pikkutunneilla ensimmäiset lentoni ensin Helsingistä Kööpenhaminaan ja sitten Kööpenhaminasta Newcastleen. Hyvin jännittävää ja mielenkiintoista oli, mutta täysin ongelmitta ei matka taittunut.

Oli jo vähän ennakkoon peloteltu että nuhassa lentäminen saattaa laskuissa olla melkosta tuskaa..ja totta hyö höpisivät! Ensimmäisellä lennolla sitä kipua kesti n. 10 minuttia ja laskeutumisen jälkeen oli kuulo melko huono. Ininä vaan kävi korvissa, eikä edes omat askeleet kuulunut, oli melko jännä fiilis.

Kuulon menetyksen lisäksi Köpis tarjosi muutakin "pientä kivaa". Kentälle saapuessa en oikein tiennyt minne päin lähteä, mutta valitsin sitten oikean (vasemman ja väärän sijasta). Löysin sitten valotaulun mistä jatkolennon portin numero näkyisi, mutta juuri minun lentoni porttia ei ollut ilmoitettu! Muut lennot pari tuntia eteen ja taakse kaikki oli ilmoitettu, mutta minun Newcastlen lennon porttisarake huusi tyhjyyttä..samoin kuin korvat. Parin kymmenen harhailun ja patsastelun sekaisen minuutin jälkeen, portti vihdoin ilmestyi taululle ja matka jatkui. pitkin kenttää luikertelevasta passintarkastus jonosta selvittyäni vihdoin löysin oikean portin jossa olikin jo boarding alkanut. Matkustajat otettiin pieneen odotustilaan odottamaan bussikuljetusta koneelle. N. 5 minuutin odottelun jälkeen täti kuulutti jotain, mitä en korvillani pystyt kuulemaan. Vähittelen sitten ihmiset alkoivat poistua ja ajattelin ottaa selvää mistä oli kyse. Selvisi että koneess jolla oli tarkoitus lentää oli ilmennyt joku tekninen vika ja pitäisi odottaa toista konetta. Arvioitu aika n. klo 10. Yht'äkkiä olikin yli 1,5h vapaa-aikaa tanskalaisella lentokentällä. Odotteluaika meni juuri niin nopeasti, kuin miltä se kuulostaa. Klo 10.10 sitten vihdoin sain jätettyä Tanskan taakseni.

Newcastleen laskeutuminen oli sitten vielä asteen verran tuskallisempi kuin Köpikseen. Ajattelin jo selviäväni helpolla kun ei ennakkoon yhtään korviin koskenut, mutta lopulta meinasin repiä kivuliaat korvani päästä irti ja heittää niilä Johnny Englishiä. Kun kone pysähtyi oli taas ympäristö tutun hiljainen ja askeleeni äänettömät. Ei miusta noilla kokemuksilla ihan suurinta lentofania tullut. mutta kai se on matkustusmuoto muitten joukossa.

Newcastlessa sitten tapasin Hannan (sen Kantelisen) ja sen jälkeen onkin lystiä riittänyt. Kaupunkia jo kierrettiin melkolailla ja tänään sitten lisää. Illalla vielä kävimme tavaratalossa ostamassa monta kassillista evästä ja ilta kuluikin oluen, viinin ja sipsien kanssa. Sipseistä voisin avautua melkosesti, mutta jätetään se tuonnemaksi. Alla muutama kuva tästä vaiherikkaasta päivästä. Lisää raporttia sitten myöhemmin.

Vielä superpikanopee päivitys blogiin enne kuin aloitan matkani kohti helsinkiä ja sieltä edelleen kohti Hannaa ja Englantia.

Tässä on kuvattu tällainen pikainen sommitelma mp3-soittimesta ja kuulokkeista. Taustana on punainen kartonki, jonka ideanan oli olla edes vähän samaa sävyä kuulokkeiden oranssin raidan kanssa.

Valaistuksena toimi seuraava: Sunpak 422D gridspotilla etuylä oikealta ja taustakartonkia valaisemassa SB-600. Tausta on viety kauas taakse kohteesta ettei siitä tule heijastuksia ja että sen saa mukavasti blurrattua.

Aika peruskuva, ei mitää hienoa. Kameran kenno ja kuulokkeet nähtävästi pikaisen puhdituksen tarpeessa. Ens kuva tuleekin suoraan Newcastlesta!

Hieman meinaa olla myöhässä aina nää viikon kuvat, mutta tuskinpa kukaan siitä kimpaantuu.

Tällä kertaa pientä leikkiä vedellä ja värillä. Aika perus vesileikki pipetin ja oikean ajoituksen kanssa (jälkimmäinen oli vähän kadoksissa). Tulokset olivat vaihtelevia, mutta joitakin onnistuneita otoksia onnistuin räpsimään. Ehkä tuo nypykkäinen alusta ja liian suppea terävyysalue ovat turhan häiritseviä, ja kuvista tuli hieman sekavia. Tykkään kyllä pisaroissa olevista kiilloista.

Kuvat on otettu seuraavalla tavalla: Pöydäksi läpiväkyvää lasia, jonka alle valkoinen paperi. Värillinen valo on ammuttu lasi/paperihässäkän läpi suoraan kohteen alta. Valkea valo gridspotilla suoraan oikelta. Kokeilin myös laittaa väriä tuohon oikealta tulevaan valoon ja niistä pari esimerkkiä.

Pari kertaa poissa kotoa ollessa on ollut tarvetta valonpehmennykseen, mutta mitään pehmennintä ei ole ollut mukana. Vaihtoehtoinahan minulla olisi eBaysta tilatut 40x40 cm softbox ja 80 cm läpiammuttava sateenvarjo. Softbox ei kuitenkin sovi reppuun edes purettuna ja lisäksi sen kasaaminen on sen verran vaivalloista että koko kuvaaminen voi jäädä väliin. Sateenvarjo olisi kätevämpi kantaa mukana, mutta varjo edellyttää aina myös jalustan mukaan ottamista ja taas on selkä väärällään.

Mutta sitten löytyi eBaysta välimallin ratkaisu. Kyseessä on pieni, takataskuun mahtuva Softbox. Softboxin koko on kasattuna 12,7 x 9,9 cm, eli mistään koko huoneen valaisuun riittävästä välineestä ei ole kyse. Laitteen toimivuus piileekin se pienuudessa ja kätevyydessä. Näitä sopisi kameralaukkuun kymmenittäin ja velcro-tarroilla toimiva kiinnitys on todella kätevää ja nopeaa. Hinnallakaan tätä vermettää ei ole pilattu, sillä sofbox kopsahti eteiseen n. 7€:n hintaan.

Miinuksena on siis sofboxin tuottaman valon koko, sillä mitä suurempi valonlähde on kohteeseen nähden, sen pehmempä valo ja päinvastoin. Tämä siis toimii kunnolla vain pienien esineiden kuvauksessa ja makroilussa. Esim. autoa kuvatessa kämmenen kokoinen valonlähde ei kovin pehmeää valoa tuota. Mutta kun kohde on tarpeeksi pieni ja lähellä niin tämä todella toimii..ja hyvin!

Alla makrokuva pienistä ruuveista ensin ilman ja sitten softboxin kanssa. Varjon pehmeyden ero on huomattava! Lopussa myös pari kuvaa itse vekottimesta. Oli kyllä mainio löytö.

Mallin puutteessa on häpäistävä itsensä ja otettava "one for the team". Näytän kyllä melko hölmöltä tässä, mutta näkisittepä ne muut kuvat!

Mutta asiaan. Tässä on siis haettu butterfly-, eli perhosvalaistusta. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi iso valo tulee edestä ylhäältä ja toinen edestä alhaalta. Kuva otetaan näiden valojen välistä, niin että ylempi valo toimii päävalona ja alempi täytevalona. Taustalle lisäsin parin juomalasin läpi ammutun sinisen valon, mutta tämä valo ei siis kuulu varsinaisesti tuohon perhosvalaistukseen. Taustavaloja on monesti hyvä elävöittää ampumalla ne esim. kasvin lehtien tai juomalasien läpi. Epätasaisempi valo taustalla on aina mielenkiintoisempi ja tuo lisää syvyyttä kuvaan.

Kuvaan olen melko tyytväisempi, vaikkakin malli olisi voinut ollat hohdokkaampi. Itsestä kuvan ottaminen ei ole sitä helpointa puuhaa, kun kuvakulmilla leikkiminen ja kaikki muukin extratestailu menee turhan vaivalloiseksi. Matkoja kameran taakse ja takaisin kuvattavaksi kertyy helposti lähes marathonin verran. Toisaalta itsestä otettuihin kuviin on monesti helpompi saada lupa netissä julkaisuun :)

Tällä viikolla oli vähän hiljasta tuon valokuvauksen suhteen. Väsymys ja Skypetys Newcastlen päähän toi kameralle ansaitun lepohetken. Mutta ei viikkoa ilman kuvailua..jotain pientä sain kuitenkin aikaiseksi.

Ennen kuvaa kuitenkin pientä puhetta kamerarepuista. Pitäs saada vähän isompi ja parempi tuon tee-se-itse meiningillä tehdyn tilalle. Suomesta olen katsellut verkkokaupoista lähinnä Lowepron ja Tamracin reppuja, mutta hinta vähän sylettää. Ei kai joku 80-100€:tä olis hirveen paha hinta noinkin tarpeellisesta vehkeestä, mutta se 100€ on silti iso kasa rahaa. Ebayn halpamarkkinatkaan ei tunnu antavan mitään hyvää tarpeeksi halvalla, joten pulma on valmis. Anttilassa ollu Fancier reppu pääsi todella lähelle 40€:n hinnallaa, mutta laatu ja muokattavuus oli vähän heikkoa. Myös Prismasta löyty todella mielenkiintoinen CaseLogicin reppu (n 50€), mutta se oli liian pieni. Tänään kuitenki alkoi näkymään valoa tunnelin päässä. Englannissa toimiva Jessops tarjoaa suht halpaan 33 punnan hintaan Centon D-Trek Backpack 2 reppua, joka on ainakin isompi. Muuta tietoa tuosta repusta ei löydy, vaikka selasin koko internetin läpi. Jessopissa oli myös mielenkiintoisen olonen salama 99£, mutta se nyt ei ole niin tärkeä. Helmikuun lopulla sitten pääsen Newcastlen Jessoppiin noihin tarkemmin tutustumaan. Mutta nyt siihen kuvaa.

Tämä oli noin 10 min. kuvaussessio, kuvaussessiosta hämmentyneen kissan kanssa. Oikealla on Nikon sb-600 sateenvarjon läpi ammunnutuna ja vasemmalla puolella valkea heijastin. Mukava olis ollut saada taustaa vähän tummemmaksi, mutta tuo sateenvarjo tahtoo levittää valon vähän joka suuntaa. Softboxi jos oli ollut mukana, niin olisi varmaan se taustan tummennuskin onnistunut helpommin. Kissa jaksoi yllättävän hyvin katella tuota tohua, kun sai välillä kynsiä heijastinta.

Alkuun pieni tarina uuden salaman saapumisesta. eBayn kautta tilattu Sunpak 422D:hen oli tullut jo saapumisilmoitus postiluukusta, mutta homma ei ollutkaan niin yksinkertainen. Tarjosin aluksi sitä lappua aluksi postiin, mutta sieltä sanottiin että salaman voi noutaa tullista. No tuppauduin sitten tulliin sen lapun kanssa mutta homma ei ollutkaan niin yksinkertainen. Tullissa vaadittiin jonkin näköistä kuittia tästä ostoksesta. Tällaista kuittia ei tietenkään mukana ollut ja pakettia ei ilman kuittia saanut. Avattiinpa jopa se paketti jos siellä sisällä olisi ollut jonkinlainen kuitti, mutta ei onnistanut. Onneksi sain tulostettua PayPalista sopivat kuitit ja päivän päätteksi salama päätyi onnellisiin käsiin. Eli kannattaa suoraan ottaa jonkinlainen todistus maksetusta hinnasta, niin saa kerralla paketin tullista haltuun.

Ja sitten itse asiaan. Tämän viikon kuvaksi setviytyi lammaspotretti. Tästä tulikin ensimmäinen kuva joka on otettu kolmea valoa käyttäen. Ja hyvin onnistuin vaikka mutta mitään ihmeempiä vehkeitä ei ollut saatavilla, pelkkä kameralaukun sisältö. Esim. jalustoja ei ollut.

Valot on aseteltu seuraavasti: Etuylävasemmalta Sunpak 433D parilla leivinpaperikerroksella (leivinpaperit pehmensivät valoa), taustalla Nikon SB-600 sinisellä geelillä ja Stofen valonhajoittajalla, sekä Sunpak 422D gridspotilla takaoikealta.

Tausta olisi voinut olla hieman kirkkaampi, mutta muuten olen tähän tyytyväinen. Tuo takaoikealla oleva 422D tuo mukavasti syvyyttä ja muotoa kuvaan. Tätä kun vielä pääsis tekemään ihan elävän ihmisen kanssa. Pitää ruveta houkuttelemaan ihmisiä ansaan.

Kalusto:
Päivitetty 14.10.2010 klo 10.52

KAMERAT:
*Nikon D80
*Holga 135bc
*Fed-4

OPTIIKKA:
*Sigma 18-50mm f2.8

SALAMAT:
*Nikon SB-600
*Nikon SB-24
*Yongnuo YN460
*National PE-170

MUUTA:
*Yongnuo RF-602 radiolaukaisimet (2x lähetin, 3x vastaanotin) 
*Manfrotto 718B jalusta kameralle
*Velbon CX Mini F matkajalusta
*2x HQ valojalusta (iso ja pieni)
*60x60 cm kokoontaitettava softbox
*2x 80 cm läpiammuttava valkoinen sateenvarjo
*5-in-1 56 cm pyöreä heijastinsetti
*paljon tee-se-itse valonmuokkajia salamoille
*värigeelejä salamoille
*Sandisk Extreme III 4 gb ja Kingston 2 gb muistikortit
*Mustavalko- ja värifilmin kehitystarpeet
*Gossen Sixtomat valotusmittari
*Cokin A filtterisetti


KIRJAT:
Michael Freeman: Valokuvaamisen taito
Fil Hunter: Light: Science and Magic: An Introduction to Photographic Lighting
Christopher Grey: Master Lighting Guide for Portrait Photographers
John Hedgecoe: Värivalokuvauksen taito
Will Cheung : Camera Craft: Landscapes
Lee Frost : Personal Views
David Yorath : Photography (Crash Course)
Terry Hope : Better Picture Suide to Black % White Photography 2
Roger Hicks, Frances Schultz : The Film Book
John Hedgecoe : Workbook of Darkroom Techniques
Steve Sint : Digital Portrait Photography

Tuli sitten hommattua web-kamera, jotta yhteyden pito Skypellä Newcastleen onnistuu. Hanna on siis lähdössä kevääksi vaihtoon ja pitäähän sitä illalla nähdä minkälainen naama kenelläkin oli, niin ei sitten unohdu.

Kamera tuli eBayn kautta Hong Kongista ja maksoi 12,99$ postikuluineen (n. 10€). Paketin matka Hong Kongista kotiovelle kesti n. 11 päivää, tosin se piti noutaa postista kun ei ollut mahtunut postiluukusta.

Paketti sisälsi webcameran ja ohjeen (joka ei kyllä ollut tarkoitettu tähän kameraan). Pienen ihmettelyn jälkeen huomasin että kamera toimii suoraan plug and playna, eikä mitään ajureita tarvittu, eikä sellaisia ajureita mukana edes toimitettu. Kuvan laatu on ihan jees ja muutenkin on helposti hintansa väärti peli. Mukavana extrana on säädettävä 6-ledin valo.

Pientä miinusta on myös havaittu. Välillä tuntuu että kone ei ymmärrä tämän laitteen olevan kytketty ja tänä aamuna kone ei suostunut käynnistymään ennen kuin älysin kiskasta laitteen irti USB-väylästä. Hieman hämärää toimivuutta, mutta jos tämä nyt nämä muutamat kuukaudet toimis. Jos ei, niin halvin Logitech tai Creative lähimmästä liikkeestä ja luulisi homman toimivan.

Alla kuva tästä vekkulista vekottimesta. Vasemmalla SB-600 snootin sekä flagin kera, takana sunpak 433D gridspotilla ja punaisella geelillä. Objektiivina Nikkor 50mm f1.8 ja 12:mm loittorengas.

Innostuin tänään kokeilemaan lasin kuvausta uudelleen ja tällä kertaa paljon paremmin tuloksin. Oppi oli mennyt perille ja pystyn jopa olemaan ylpeä aikaansaannoksistani. Kuvasin kuvat läppäriltä laukaisten, joten sain tarkastettua kuvan heti ja hieman isommalta ja paremmalta näytöltä kuin kameran (15,4" vs. 2,5")!

Tällä kertaa kohde oli pieni ja näin helpompi valaista näillä vehkeillä mitä on. Sekä tummalla että valkealla taustalla kuvatut kuvat on kuvattu lähes samalla valojärjestelmällä. SB-600 40x40 cm softbox suoraan lasintakana vaakatasossa. Alustana toimi valkoinen paperi ja pala lasia.

Ensimmäisessä setissä peitin softboxin muuten mustalla kartongilla, paitsi kuvassa näkyvän valkean taustan. Tällä valaistuksella saadaan lasiin heijastumaan mustat ääriviivat ja lasi erottumaan vaaleasta taustasta. Vähän vielä mehua lasiin ja kuvasta tuli paljon mielenkiintoisempi. En hirveästi jaksanut sipistellä kuvankäsittelyssä, joten pientä ylimääräistä mustaa viivaa yms. on näkyvissä.

























Muutaman hyvän kuvan jälkeen oli aika kokeilla jotain muuta. Tiputtelin pipetillä tippoja veteen ja yritin saada ajotuksen kuntoon. Läppäriltä laukaiseminen ei juurikaan helpottanut tätä hommaa, sillä viivettä oli paljon. Klikkaamalla saat kuvia isommaksi.

















Viimeiseksi kokeilin vielä kuvausta mustalla taustalla ja leikiskelin mehulla ja viiden sentin kolikoilla. Tässäkin siis soxbox taustalla, mutta nyt siitä on peitetty mustalla vain kuvan kokoinen alue. Näihin olisi ehkä kannattanut vaihtaa musta alusta, jäi vähän hölmön vaaleaksi tuo lasin ympäristö. Näihin kuviin lisätty vasemmalta Sunpak 433D grid spotilla tuomaan nestettä paremmin esille.











Semmosta tällä kertaa!

Tämän viikon kuvissa käytin SB-600 salamaa kädessä pitäen.

Ensimmäisessä kuvasssa kuvasin hienoa korua rekvisiitassa. SB-600 salama ammuttu vasemmalta yli kohteen ja heijastettu V:n muotoon taitetusta valkoisesta paperista. Lisäksi taiteilin toisen paperin kameran eteen (objektiivi paperista läpi) lähinnä heijastusten pelossa. Taas tuli hyvä muistutus itselle: kannattaa puhdistaa se kuvattava kohde ennen kuvausta. Ikävän näköisiä karvoja tuossa. Ei tätä kuvaa hirveesti tullut mietittyä eikä suunniteltua ja sen kyllä huomaakin :) Ei tuo "timangi" -osa toistu ihan parhaimmalla tavalla. Ihan kiva kuva kuitenkin...tai ainakin oli kiva kuvata.


















Toinen kuva on otettu "bokeh hengessä", eli syväterävyydellä leikkien. Tähän touhuun tuo Nikkor 50mm f1.8 on kyllä ihan omiaan. Huippuhyvä objektiivi. SB-600 vasemmalta

Päätin laittaa hyvin palvelleet eBay triggerit myyntiin uusien tieltä. Lähtöhinta on alhainen, mutta myyntihinta toivottavasti korkea :)

Myynnissä täällä! MYYTY!



Myynnissä myös:

Prinsflex 135mm f2.8 objektiivi MYYTY!
Suunto t1 sykemittari MYYTY!

Vuoden ensimmäisen viikon ensimmäinen kunnon kuvaussessio. Harjoittelin lasin kuvaamista apunani Sunpak 433D ja Nikon SB-600 salamat sekä kotitekoiset snoot ja gridspot.

Otoksista ehkä parempi..tuotekuvamaisempi :). Sunpak 433D+snoot ylävasemmalta 1/16 teholla ja SB-600+gridspot pöydän tasolta oikealta 1/8 teholla. Hirvittävän hyvin en onnistunut saamaan tummia reunoja lasiin ja tuonne oikealle jäävä varjo on hieman häiritsevä, mutta onneksi jäi vielä pari ässää hihaan seuraavaan kuvaussessioon.






















Toinen hieman kokeellisempi. Tässä pelkästään SB-600+gridspot pöydän tasolta oikealta. Tästä kyllä tykkään vaikkakin, en ihan tällaista ilmettä hakenutkaan. Tässä lasista piti muokata pari ikävää heijastusta pois.

Kaiken kaikkiaan mukava kuvaussessio ja ensi kerralla onnistuu taas paremmin!